Perunkirjoitus: mitä kaikkea siihen tarvitaan
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolinpäivästä. Se vaatii huolellista valmistelua: sukuselvityksen hankkimista, perillisten selvittämistä ja varallisuustietojen kokoamista.
Mikä perunkirjoitus on?
Perunkirjoitus on virallinen toimitus, jossa kartoitetaan vainajan varat, velat ja perilliset. Tilaisuuden lopputuloksena syntyy perukirja, joka toimii:
- Omaisuusluettelona vainajan varoista ja veloista.
- Osakasluettelona, joka vahvistaa kaikki perilliset.
- Perintöverotuksen perusteena Verohallinnolle.
- Virallisena asiakirjana, jota tarvitaan pankeissa, virastoissa ja kiinteistöasioissa.
Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen Suomessa vakituisesti asuneen vainajan jälkeen, vaikka pesä olisi pieni tai velkainen. Vastuu järjestämisestä on yleensä sillä osakkaalla, joka hoitaa pesän omaisuutta.
Aikataulu: 3 kuukautta kuolemasta
Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolinpäivästä. Valmis perukirja tulee toimittaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa tilaisuudesta.
Sukuselvityksen hankinta kannattaa aloittaa välittömästi. Viranomaisten käsittelyajat vaihtelevat viikoista kuukausiin, ja odotus voi johtaa kiireeseen tai myöhästymiseen.
Myöhästymisen seuraukset:
- Myöhästymismaksu: Yksityishenkilölle 50 euroa, muille verovelvollisille 100 euroa perukirjaa kohden (PerVL 36 b §). Maksu määrätään, kun perukirja toimitetaan myöhässä, mutta 60 päivän kuluessa määräpäivästä.
- Veronkorotus: Jos perukirja toimitetaan yli 60 päivää myöhässä, jätetään kokonaan toimittamatta tai sen tiedot ovat puutteellisia, perintöveroon voidaan määrätä veronkorotus, joka on pääsääntöisesti 10 prosenttia lisääntyneestä verosta (PerVL 36 §, 36 a §). Vähimmäismäärä on yksityishenkilölle 75 euroa ja muille verovelvollisille 150 euroa.
- Lisäaika: Voit hakea jatkoaikaa Verohallinnolta OmaVerossa ennen alkuperäisen määräajan päättymistä, jos esimerkiksi sukuselvityksen valmistuminen viivästyy virastojen ruuhkien vuoksi.
Kuolinpesän osakkaat
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Osakkaat hallitsevat pesää yhdessä, mikä tarkoittaa, että päätökset vaativat yleensä kaikkien suostumuksen.
Kuolinpesän osakkaat: ketkä ovat osakkaita ja mitä oikeudet tarkoittavat
Perimysjärjestys, lesken oikeudet, testamentinsaajien asema, yhteishallinnon säännöt ja päätöksenteko.
Lue koko artikkeli →Sukuselvitys: perukirjan pakollinen liite
Sukuselvitys on aukoton virkatodistusketju, joka kattaa vainajan elämän 15. ikävuodesta kuolemaan saakka. Perintökaaren 20 luvun 5 §:n mukaan perukirjaan on liitettävä kirkonkirjan tai vastaavan rekisterin ote, josta käyvät selville eloonjäänyt puoliso ja perilliset; sukuselvitys on tämän kokonaisuuden vakiintunut nimitys. Ilman sukuselvitystä pesän osakkaita ei voida luotettavasti vahvistaa, eivätkä pankit käytännössä anna perillisille oikeutta hoitaa kuolinpesän tilejä.
Asiakirjojen kokoaminen on usein koko prosessin työläin vaihe, sillä todistuksia joudutaan tilaamaan monelta eri viranomaiselta.
Sukuselvitys perunkirjoitusta varten
Mitä sukuselvitys perunkirjoitusta varten tarkoittaa, mistä sen tilaa, mitä se maksaa ja kauanko se kestää.
Lue koko artikkeli →Sukuselvitys itse vai ammattilaisen kautta?
Kummankin vaihtoehdon vertailu: mitä itse tekeminen vaatii, milloin kannattaa ulkoistaa ja mitä riskejä vaihtoehtoihin liittyy.
Lue koko artikkeli →DVV, EVL vai Kansallisarkisto: mistä sukuselvitys tilataan?
Oikea rekisterinpitäjä riippuu siitä, mihin vainaja on elämänsä aikana kuulunut. Selkeä opas jokaiseen tilanteeseen.
Lue koko artikkeli →Sukuselvityksen toimitusajat 2026
EVL noin 2–3 viikkoa, DVV noin 2–6 viikkoa (suuntaa-antavia arvioita, eivät takuita). Realistiset toimitusajat kaikilta viranomaisilta ja vinkit aikataulussa pysymiseen.
Lue koko artikkeli →Perintövero 2026
Vuoden 2026 alusta verotettavan perintöosuuden alaraja nousi 30 000 euroon. Raja koskee kunkin perillisen omaa perintöosuutta, ei koko pesän arvoa: tätä pienemmistä perintöosuuksista ei makseta veroa.
- Lähiomaiset: Veroasteikko on 7–19 %.
- Muut sukulaiset ja ystävät: Veroasteikko on 19–33 %.
- Vähennykset: Leski saa 90 000 euron puolisovähennyksen ja alaikäinen lapsi 60 000 euron vähennyksen.
- Koti-irtaimisto: Tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaa arvo on 7 500 euroa (1.1.2026 alkaen, aiemmin 4 000 €). Tämän alittava tavanomainen koti-irtaimisto on perintöverosta vapaa, eikä sitä tarvitse eritellä perukirjassa esineittäin.
Perintövero 2026: veroluokat, asteikko ja laskuri
Veroasteikko, veroluokat I ja II, vähennykset, käytännön esimerkit ja interaktiivinen perintöverolaskuri.
Lue koko artikkeli ja käytä laskuria →Perunkirjoituksen kustannukset
Kustannukset koostuvat sukuselvityksen hankinnasta, viranomaismaksuista ja itse toimituksesta. Perunkirjoituksen ja hautauksen kohtuulliset kulut ovat pääsääntöisesti vähennyskelpoisia perintöverotuksessa, ja ne voidaan maksaa kuolinpesän varoista.
Mitä sukuselvitys maksaa vuonna 2026?
Palvelumaksu alkaen 79 €. Avoin erittely viranomaismaksuista ja siitä, miksi lopullista hintaa ei voi tietää etukäteen.
Lue koko artikkeli →Mistä asiakirjat tilataan?
Oikea viranomainen riippuu vainajan elämänvaiheista:
- Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluneet: EVL:n aluekeskusrekistereistä.
- Ortodoksiseen kirkkoon kuuluneet: Suomen ortodoksisen kirkon keskusrekisteristä.
- Väestörekisteriin kuuluneet: Digi- ja väestötietovirastosta (DVV).
- Vanhat kirkonkirjat ja luovutetut alueet (esim. Karjala): Kansallisarkistosta (tiedot, joita ei ole siirretty sähköiseen rekisteriin).
Moni vainaja on elämänsä aikana kuulunut useampaan rekisteriin, jolloin todistuksia tarvitaan usealta taholta. Jos vainaja on asunut Ruotsissa, 1.7.1991 jälkeisen ajan tiedot tilataan Ruotsin Skatteverketilta ja sitä edeltävän ajan Riksarkivetista.