Kuolinpesän osakkaat: ketkä ovat osakkaita ja mitä oikeudet tarkoittavat

Ketkä ovat kuolinpesän osakkaat?

Sijaisperimys: mitä tapahtuu jos perillinen on kuollut ennen vainajaa?

Sijaisperimys tarkoittaa, että kuolleen perillisen tilalle tulevat hänen omat lapsensa. Ketju jatkuu rajattomasti alenevassa polvessa. Jos kuollut perillinen on jättänyt perheen, nämä tulevat kuolinpesän osakkaiksi. Juuri siksi sukuselvitys on niin tärkeä.

Osakkaiden yhteishallinto ja päätöksenteko

Kuolinpesä on osakkaiden yhteishallinnossa kuolemasta perinnönjakoon asti. Perintökaaren 18:2:n mukaan osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhteisesti pesän selvittämiseksi ja edustavat kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa.

Yksimielisyyttä vaativat toimet

Seuraavat toimet vaativat kaikkien osakkaiden suostumuksen:

• Kiinteistön tai asunnon myyminen
• Kuolinpesän pankkitilin sulkeminen tai varojen jakaminen
• Perinnönjakosopimuksen tekeminen
• Merkittävien sopimusten tekeminen pesän nimissä

Oikeudenkäynti pesän hyväksi: tärkeä tarkennus

Oikeudenkäynneistä on syytä huomata, että osakas voi ajaa kannetta pesän hyväksi yksin. Muiden osakkaiden suostumusta ei tarvita. Muut osakkaat on kuitenkin haastettava asiassa kuultaviksi. Osakkaalla on oikeus saada pesästä korvaus kuluistaan, mikäli oikeudenkäynnillä pesään saadut varat tähän riittävät tai se muutoin harkitaan kohtuulliseksi.

Mitä yksi osakas voi tehdä yksin

Laissa on kuitenkin poikkeus: toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa ilman kaikkien osakkaiden suostumusta. Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Hautauskulujen ja välttämättömien laskujen maksaminen
• Omaisuuden vakuuttaminen tai turvaamiseen liittyvät toimet
• Kiireelliset toimet omaisuuden arvon säilyttämiseksi

Sopimusperusteinen yhteishallinto

Osakkaat voivat sopia, että pesä jää osakkaiden yhteiseksi eduksi jakamatta toistaiseksi tai määräajaksi. Sopimusta ei voida kuitenkaan tehdä, jos pesä on pesänselvittäjän hallittavana.

Jos sopimus ei ole määräaikainen, jokainen osakas voi irtisanoa sen milloin tahansa, ja sopimus lakkaa kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta, ellei toisin ole sovittu.

Valtakirja käytännöllisenä ratkaisuna

Useimmiten osakkaat antavat yhdelle henkilölle valtakirjan hoitaa pesän asioita. Pankit hyväksyvät yksilöidyn valtakirjan, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat. Tämä on käytännöllisin tapa hoitaa asiat kun osakkaat asuvat eri paikkakunnilla tai ulkomailla.

Miten selvitetään ketkä ovat osakkaat?

Osakkaiden selvittäminen on sukuselvityksen tehtävä. Sukuselvitys on virkatodistusketju, joka kattaa vainajan koko elinajan ja osoittaa kaikki perilliset. Se on:

• Pakollinen liite perukirjaan
• Pankin vaatima asiakirja ennen kuin se voi selvittää osakkaiden henkilöllisyyden
• Perinnönjaon ja testamentin tiedoksiantamisen perusta

Pankki ei luovuta tietoja kuolinpesän varoista ilman sukuselvitystä. Sama koskee muita viranomaisia ja rekistereitä, joilta pesän tietoja tarvitaan.

Erityistilanteet

Alaikäinen osakas

Alaikäistä edustaa edunvalvoja, yleensä huoltaja. Jos huoltaja on itse pesän osakas, tarvitaan jääviyssyistä edunvalvojan sijainen, jonka DVV (Digi- ja väestötietovirasto) määrää hakemuksesta.

Merkittäviin oikeustoimiin alaikäisen puolesta, kuten perinnöstä luopumiseen tai kiinteistön myyntiin, tarvitaan aina DVV:n lupa. Jos vajaavaltaisella ei ole edunvalvojaa, pesää hallussaan pitävän on ilmoitettava siitä holhousviranomaiselle.

Osakas kuolee ennen perinnönjakoa

Jos osakas kuolee ennen jakoa, hänen osuutensa siirtyy hänen omalle kuolinpesälleen, eli hänen perillisensä tulevat hänen tilalleen. Osakaspiiri voi kasvaa merkittävästi, mikä vaikeuttaa hallintoa ja jakoa. Pesä on perusteltua jakaa kohtuullisessa ajassa myös tästä syystä.

Kuolinpesä ilman riitoja: yhteishallinnosta sopimukseen

Ensisijainen vaihtoehto on osakkaiden keskinäinen sopimus pesän hallinnosta ja jakamisen aikataulusta. Jos riitaa syntyy, käräjäoikeus voi nimetä toimitusmiehiä. Laissa on kaksi eri roolia:

• Pesänselvittäjä ottaa pesän hallintoon ja selvittää sen jaettavaksi. Pesänselvittäjä voidaan määrätä jo ilman riitaa, esimerkiksi jos osakkaat asuvat eri maissa.
• Pesänjakaja toimittaa itse perinnönjaon, kun osakkaat eivät pääse jakosopimukseen.

Toimitusmieshallinto aiheuttaa kustannuksia ja hidastaa prosessia. Osakkaiden keskinäinen sopimus on lähtökohtaisesti tavoiteltava ratkaisu.

Osakkaiden velvollisuudet

Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan veloista. Vastuun kantaa kuolinpesä pesän varoihin asti. Henkilökohtainen vastuu voi kuitenkin syntyä, jos:

• Perunkirjoitusta ei tehdä kolmen kuukauden määräajassa
• Perukirjaan merkitään tietoisesti väärää tietoa velkojia vahingoittaen
• Pesän omaisuutta käytetään luvattomasti ennen jakoa

Perinnönjakoon ei pidä ryhtyä ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu ja velat maksettu tai turvattu. Jaosta laaditaan jakokirja, jonka osakkaat tai pesänjakaja allekirjoittavat.