Sukuselvitys itse vai ammattilaisen avulla?

Mitä kaikkea perunkirjoitukseen todella tarvitaan?

Monelle tulee yllätyksenä, että sukuselvitys ei ole yksi todistus, vaan kokoelma erillisiä virkatodistuksia, joiden on muodostettava aukoton ketju. Kun alat koota selvitystä itse, huomaat pian tarvitsevasi useita eri asiakirjoja:

• Vainajan aukoton ketju: Todistukset kaikista niistä seurakunnista ja rekistereistä, joissa vainaja on ollut kirjoilla 15-vuotiaasta kuolinpäivään saakka.
• Osakkaiden elossaolotodistukset: Tarvitaan perillisistä, joiden elossaolotieto ei näy suoraan vainajan omassa sukuselvityksessä.
• Puolison tiedot: Sukuselvitysmuotoinen virkatodistus avioliiton ajalta. Tämä tieto ei välttämättä näy vainajan omassa selvityksessä.
• Edesmenneet perilliset: Jos joku lapsista on kuollut, tarvitaan hänen sukuselvityksensä perimysjärjestyksen osoittamiseksi.
• Lapsettoman vainajan vanhemmat: Jos vainajalla ei ole lapsia, selvitys on ulotettava vanhempiin ja sisaruksiin.
• Ulkomaanyhteydet: Jos vainaja on asunut ulkomailla, tarvitaan todistuksia kyseisen maan viranomaisilta. Sama koskee perillisiä: jos perillinen asuu ulkomailla eikä ole Suomessa kirjoilla, elossaolotodistus on hankittava asuinmaan viranomaiselta.

Mikä sukuselvityksen kokoamisessa oikeasti on haastavaa?

Sukuselvityksen tilaaminen on suoraviivaista. Sukuselvityksen kattavuuden tarkistaminen on se, mikä helposti aiheuttaa haasteita.

Mikäli sukuselvityksen kattavuudesta paljastuu puutteita, perunkirjoitusta ei voida toimittaa, eivätkä pankit anna perillisille käyttöoikeuksia vainajan tileihin.

Mitä itse tilaaminen oikeasti tarkoittaa?

Itse tilaaminen ei ole yksi tilauslomake yhdelle viranomaiselle. Suomessa virkatodistuksia ylläpitää neljä eri rekisterinpitäjää, ja jokainen niistä on oma tilausprosessinsa omine lomakkeineen, käsittelyaikoineen ja hinnoitteluineen. Lisäksi tarvitaan usein todistuksia ulkomailta. Kun aloitat itse, sinun on tunnistettava jokainen seuraavista oikein:

• Suomen evankelis-luterilainen kirkko (EVL): Alueelliset keskusrekisterit hoitavat seurakuntien virkatodistukset. Sinun on selvitettävä, mihin keskusrekisteriin vainaja kuului kunakin elämänsä jaksona, koska kotikuntien rajat ja seurakuntarakenne ovat muuttuneet useita kertoja.
• Suomen ortodoksinen kirkko: Erillinen keskusrekisteri ja oma tilausprosessinsa. Jos vainaja on kuulunut sekä ev.lut. että ortodoksiseen kirkkoon, tarvitset todistukset molemmilta. Tämä on yleinen unohdus.
• Digi- ja väestötietovirasto (DVV): Hoitaa kirkkoon kuulumattomien ja seurakuntiin kuuluneiden väestötietojärjestelmän osuuden, sekä perillisten elossaolotodistukset.
• Kansallisarkisto: Vanhat seurakuntakirjat, kirkosta eronneiden tiedot ennen 1.10.1999 sekä luovutettujen alueiden (Karjala) seurakuntakirjat.
• Ulkomaat: Jos vainaja on asunut Ruotsissa, tilaukset menevät Skatteverketille tai Riksarkivetille riippuen ajanjaksosta. Jokainen ulkomaa on oma järjestelmänsä.

Jokainen tilaus vaatii omat tietonsa, omat perustelunsa ja oman maksun. Toimitusajat vaihtelevat, ja kun viimeinen todistus saapuu, sinun on vielä tarkistettava, että ketä ei muodosta aukkoja eikä perillisiä ole jäänyt pois. Lue tarkemmin eri rekisterinpitäjistä.

Viisi kohtaa, joissa itse-tilaaja tyypillisesti epäonnistuu

Sukuselvityksen koonti epäonnistuu harvoin siksi, ettei tilaaja yrittäisi huolellisesti. Useimmiten syy on siinä, ettei kokonaisuuden vaatimuksia tunneta etukäteen. Nämä ovat viisi yleisintä kohtaa, joissa kokonaisuus jää vajaaksi:

1. Seurakuntahistoria jää vajaaksi. Kotikuntien rajat ovat muuttuneet, ja vainaja on saattanut kuulua useaan eri seurakuntaan elämänsä aikana. Erityisesti ennen 1.10.1999 tehdyt muutot ovat alueellisten keskusrekistereiden vastuulla, ja jos pyytää todistuksen väärästä rekisteristä, ketjuun jää aukko, jota et välttämättä itse huomaa.
2. Ortodoksinen kirkko unohtuu. Tilaaja muistaa ev.lut. seurakunnan, mutta ei ortodoksista. Jos vainaja on jossain elämänsä vaiheessa kuulunut Suomen ortodoksiseen kirkkoon, sieltä on hankittava oma todistus. Ilman sitä ketjuun jää aukko, jonka pankki tai perunkirjoittaja huomaa.
3. Kansallisarkisto unohtuu. Kirkosta eronneiden vanhat tiedot, luovutettujen alueiden (Karjala) seurakuntakirjat ja muut historialliset tiedot löytyvät Kansallisarkistosta, ei DVV:ltä tai seurakunnasta. Tämä rekisterinpitäjä unohtuu lähes aina ensikertalaiselta.
4. Perilliset jäävät puutteellisiksi. Sukuselvitys ei ole vain vainajasta. Tarvitaan elossaolotodistukset elävistä perillisistä, sukuselvitykset edesmenneistä perillisistä (sijaisperimys), ja jos vainaja on lapseton, selvitys on ulotettava hänen vanhempiinsa ja sisaruksiinsa. Yksikin pois jäävä perillinen tekee sukuselvityksestä vajaan.
5. Ulkomaakytkös ei tule esille. Jos vainaja on asunut Ruotsissa, ennen 1.7.1991 tilatut tiedot löytyvät Riksarkivetilta ja sen jälkeen Skatteverketiltä. Pohjoismainen perintösopimus vaikuttaa siihen, mitä lakia sovelletaan. Sama pätee muihin maihin, joissa vainaja on ollut kirjoilla.

Mitä ammattilainen oikeasti tekee, ei tilaa, vaan tarkistaa

Tilaaminen ei ole se, mistä ammattilaiselle maksetaan. Tilauksen voi tehdä kuka tahansa, kun rekisterinpitäjät on tunnistettu oikein. Ammattilaisen työ alkaa siitä, mihin itse-tilaajan työ loppuu: kokonaisuuden muodollisesta tarkistamisesta ennen kuin pankki tai perunkirjoittaja käyttää sukuselvitystä.

Käytännössä tarkistus tarkoittaa sitä, että ennen toimitusta varmistetaan: ketju on aukoton 15 ikävuodesta kuolinpäivään, jokainen seurakunta- ja kotikuntavaihe on dokumentoitu, todistustyypit ovat oikeita (sukuselvitysmuotoinen, ei tavallinen henkilötodistus), perilliset on tunnistettu oikein, elossaolotodistukset ovat ajan tasalla ja ulkomaakytkökset on hoidettu. Vasta kun kokonaisuus on tarkistettu, asiakirjat luovutetaan eteenpäin.

Tämä on se ero, jonka pankki ja perunkirjoittaja huomaavat, kun sukuselvitys saapuu pöydälle. Tarkistettu kokonaisuus etenee, vajaa palautuu.

Konkreettiset riskit itse tilatessa

Itse tilaamisessa ei ole kyse pelkästään ajankäytöstä. Vajaa sukuselvitys aiheuttaa konkreettisia seurauksia, jotka monelle tulevat yllätyksenä:

• Pankki hylkää vajaan sukuselvityksen. Pankit tarkistavat aina ensin sukuselvityksen kattavuuden ja vasta sen jälkeen perukirjan. Jos ketjussa on aukko tai perillinen puuttuu, pankki ei avaa kuolinpesän tilejä eikä vapauta varoja perukirjoituksen toimittamista varten.
• Perunkirjoituksen kolmen kuukauden määräaika ylittyy. Perintökaaren mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos sukuselvitys palautuu vajaana ja uudet tilaukset ottavat vielä viikkoja, määräaika voi ylittyä.
• Perintövero myöhästyy. Perunkirjoituksen viivästyessä myös perintöveroilmoitus myöhästyy. Tästä voi seurata viivästyskorkoja ja ylimääräistä selvittelyä Verohallinnon kanssa.
• Perillinen voi jäädä pois sukuselvityksestä. Jos esimerkiksi sijaisperimysketju jää tunnistamatta tai lapsettoman vainajan vanhempien sukuselvitys jää tekemättä, perillinen voi jäädä perintöosuuttaan vaille. Tämä on oikeudellisesti vakavin riski.

Miksi ammattilaisen käyttö voisi olla järkevää?

Meiltä saat tilattua perunkirjoitukseen vaadittavan sukuselvityksen kaikista tarvittavista rekistereistä yhdellä tilauslomakkeella, jonka täyttäminen kestää noin viisi minuuttia. Tarkistamme kokonaisuuden ennen lähettämistä. Samalla säästät perunkirjoituskuluissa: lakitoimistot ja pankit veloittavat vastaavasta työstä tyypillisesti 150–400 €.