Mitä todistuksia perunkirjoitukseen tarvitaan?
Täydellinen opas 2026

Perunkirjoitus lyhyesti — mikä se on ja milloin se on pidettävä?

Perunkirjoitustilaisuudessa tehdään perukirja, johon kootaan tiedot vainajan varoista ja veloista sekä perillisistä. Perukirja on sekä veroilmoitus että asiakirja, jota tarvitaan monien asioiden hoitamiseen esimerkiksi pankissa ja eri viranomaisten kanssa.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Lisäaikaa voi hakea Verohallinnolta perustellusta syystä.

Perukirja pitää tehdä aina, myös silloin, jos vainajalta ei ole jäänyt omaisuutta tai häneltä on jäänyt vain velkaa. Kun velat on merkitty perukirjaan, perilliset eivät ole niistä vastuussa.

Perunkirjoitukseen tarvittavat asiakirjat — selkeä lista

Perintökaaren mukaan perukirjaan on liitettävä rekisteriote, josta käyvät ilmi perilliset, sekä mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus. Käytännössä perunkirjoitusta varten tarvitaan seuraavat asiakirjat:

Sukuselvitys — miksi se on vaativin hankkia?

Sukuselvitys ei ole yksi yksittäinen asiakirja, vaan virkatodistuksista koostuva kokonaisuus. Perunkirjoitusta varten tarvitaan aukoton virkatodistusketju koko siltä ajalta, jona vainaja on ollut väestörekisterissä omana yksikkönään, tyypillisesti noin 15 ikävuodesta kuolinpäivään.

Yhdenkin ajanjakson puuttuminen tarkoittaa puutteellista todistusketjua, joka tulee ilmi viimeistään perunkirjoitustilaisuudessa tai pankissa.

Oleellista on selvittää, mihin rekistereihin vainaja on elämänsä aikana kuulunut. Jos vainaja on ollut sekä kirkon jäsen että eronnut kirkosta, tarvitaan todistukset molemmilta rekisterinpitäjiltä.

Asuinpaikkojen määrä ei sen sijaan vaikuta tilausten määrään: esimerkiksi evankelis-luterilainen kirkko toimittaa kaikki tiedot yhdellä tilauksella riippumatta siitä, kuinka monessa seurakunnassa henkilö on ollut kirjoilla.

Keneltä sukuselvitys tilataan?

Oikea rekisterinpitäjä riippuu siitä, mihin rekisteriin vainaja on kunakin aikana kuulunut:

• Evankelis-luterilainen kirkko (EVL) — kaikki henkilöt, jotka ovat olleet EVL:n jäseniä. Kirkon aluekeskusrekisteri toimittaa tiedot koko jäsenyysajalta yhdellä tilauksella.
• Ortodoksinen kirkko — ortodoksisille jäsenille oma rekisteri.
• DVV (Digi- ja väestötietovirasto) — henkilöt, jotka eivät ole kuuluneet kirkkoon, sekä kirkosta eronneille ajalta eron jälkeen.
• Kansallisarkisto — hyvin vanhoja tapauksia tai digitoituja asiakirjoja varten.
• Ulkomaiset viranomaiset — jos vainaja tai perillinen on asunut ulkomailla.

Elossaolotodistus — milloin tarvitaan?

Ennen perunkirjoitusta tulee pyytää ajoissa sukuselvitys Digi- ja väestötietovirastosta tai virkatodistus seurakunnasta, sekä elossaolotodistus Digi- ja väestötietovirastosta tarpeen mukaan.

Elossaolotodistus tarvitaan elossa olevasta perillisestä silloin, kun hänen elossaolonsa ei käy ilmi kirkkojen tai DVV:n todistuksista.

Sijaisperimys — miksi ennen vainajaa kuolleiden perillisten sukuselvitys tarvitaan?

Jos lapsi on kuollut, perintö menee lastenlapsille ja heidän jälkeensä lastenlastenlapsille. Tämä sijaisperimyksen periaate tarkoittaa, että kuolinpesän osakaspiiri voi olla laajempi kuin ensiajatuksella.

Jos vainajan lapsi on kuollut ennen vainajaa, on selvitettävä, onko tällä ennen vainajaa kuolleella lapsella itsellään jälkeläisiä, jotka tulevat hänen sijaansa. Tätä varten tarvitaan myös ennen vainajaa kuolleesta perillisestä oma sukuselvitys.

Lapsettoman vainajan sukuselvitys — vanhempien ja sisarusten selvittäminen

Jos vainajalla ei ole lapsia, leski tai vainajan lähimmät sukulaiset perivät. Jos äiti ja isä ovat kuolleet, perintö menee sisaruksille ja heidän jälkeensä sisarusten lapsille.

Jos kumpikaan vanhemmista ei ole elossa, perivät sisarukset. Sisarusten lapset tai lastenlapset tulevat niiden sisarusten sijaan, jotka eivät enää ole elossa.

Lapsettoman vainajan sukuselvitykseen on siis sisällyttävä myös vainajan vanhempien sukuselvitys, jotta voidaan selvittää kaikki perillisiksi tulevat sisarukset ja heidän jälkeläisensä.

Mitä perukirjaan tulee liittää — ja mitä ei?

Perukirjaan tulee liittää (Verohallinto):

Perukirjaan liitetään testamentti ja avioehtosopimus, perinnönjakokirja jos perinnönjako on jo toimitettu, sekä osituskirja tai perinnönjakokirja, jos vainajan puoliso on kuollut aiemmin ja ositus on toimitettu.

Perukirjaan EI tarvitse liittää (Verohallinto):

Perukirjaan ei tarvitse liittää talletusten saldotodistuksia, tositteita kuolinpesän kuluista, sukuselvitystä eli virkatodistuksia eikä kopiota mistään toisesta perukirjasta.

Toimita Verohallinnolle vain kopiot asiakirjoista. Säilytä alkuperäiset kappaleet itselläsi.

Mitä perukirjassa on oltava?

Perukirjaan merkitään toimituksen aika ja paikka, vainajan täydelliset tiedot (nimi, ammatti, kotipaikka, syntymä- ja kuolinpäivä), kaikkien osakkaiden nimet, kotipaikat ja sukulaisuussuhde vainajaan.

Alaikäisistä merkitään myös syntymäpäivä. Jokainen perillinen on mainittava, vaikka hänelle ei tulisi pesästä mitään.

Varat ja velat merkitään sellaisina kuin ne kuolinpäivänä olivat, ja varoista ilmoitetaan myös arvo. Perukirja toimii samalla veroilmoituksena, jonka perusteella lasketaan perintövero jokaiselle perilliselle.

Perukirjan toimittaminen Verohallinnolle

Perukirja on annettava Verohallinnolle 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen voi hakea 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Lisäaikaa myönnetään vain perustellusta syystä. Jos saat lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen, perukirja pitää kuitenkin lähettää Verohallintoon 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Käytännön muistilista — aikataulutus

Kun otetaan huomioon, että viranomaisten käsittelyajat voivat olla useita viikkoja ja tilauksia on tavallisesti useita, kolmen kuukauden määräaika ei jätä juurikaan varaa viivästyksille. Suositeltava järjestys:

1. Tilaa sukuselvitykset ja virkatodistukset heti kuoleman jälkeen
2. Selvitä testamentin ja avioehtosopimuksen olemassaolo
3. Kokoa tiedot varoista ja veloista kuolinpäivältä
4. Toimita perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta
5. Lähetä perukirja Verohallinnolle 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta