Mitä todistuksia perunkirjoitukseen tarvitaan?
Täydellinen opas 2026
Perunkirjoitukseen tarvitaan useita asiakirjoja: sukuselvitys, virkatodistukset, testamentti, avioehtosopimus ja tiedot varoista ja veloista. Tässä oppaassa käymme läpi jokaisen asiakirjan, mistä se tilataan, miksi se tarvitaan ja mitä laki tarkalleen ottaen edellyttää.
Perunkirjoitus lyhyesti: mikä se on ja milloin se on pidettävä?
Perunkirjoitustilaisuudessa tehdään perukirja, johon kootaan tiedot vainajan varoista ja veloista sekä perillisistä. Perukirja on sekä veroilmoitus että asiakirja, jota tarvitaan monien asioiden hoitamiseen esimerkiksi pankissa ja eri viranomaisten kanssa.
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Lisäaikaa voi hakea Verohallinnolta perustellusta syystä.
Perukirja pitää tehdä aina, myös silloin, jos vainajalta ei ole jäänyt omaisuutta tai häneltä on jäänyt vain velkaa. Kun velat on merkitty perukirjaan, perilliset eivät ole niistä vastuussa.
Perunkirjoitukseen tarvittavat asiakirjat: selkeä lista
Perunkirjoituksessa on selvitettävä kuolinpesän osakkaat. Perukirjaan liitetään tyypillisesti rekisteriote tai sukuselvitys, josta perilliset käyvät ilmi, sekä mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus. Vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, kenelle asiakirjat toimitetaan. Sukuselvitys ei ole vain vainajan virkatodistusketju, vaan kokonaisuus. Se kattaa myös elossa olevat perilliset, ennen vainajaa kuolleet perilliset, mahdollisen puolison sekä lapsettoman vainajan vanhemmat. Pankki ja perunkirjoittaja edellyttävät tätä koko kokonaisuutta, vaikka Verohallinto pärjäisi suppeammilla tiedoilla.
Kuusi todistustyyppiä, joita perunkirjoituksessa voidaan tarvita
- Vainajan virkatodistusketju 15. ikävuodesta kuolinpäivään. Aukoton sukuselvitys, joka tilataan EVL-aluekeskusrekisteristä, ortodoksisesta kirkosta, DVV:stä tai Kansallisarkistosta sen mukaan, mihin rekisteriin vainaja on kunakin aikana kuulunut.
- Elossaolotodistukset elossa olevilta perillisiltä (DVV tai seurakunta). Tarvitaan, jos perillisen elossaolo ei käy ilmi vainajan sukuselvityksestä, esimerkiksi kun perillinen on muuttanut omaan rekisteriin tai eri seurakuntaan.
- Sukuselvitykset jo kuolleilta perillisiltä (sijaisperimys). Jos vainajan lapsi tai sisarus on kuollut ennen vainajaa, hänen jälkeläisensä tulevat sijaan. Heidät selvitetään ennen vainajaa kuolleen perillisen omalla virkatodistusketjulla.
- Aviopuolison virkatodistus, jos vainaja oli avioliitossa kuolinhetkellä tai aiemmin. Tarvitaan ositusta ja leskiä koskevien oikeuksien selvittämiseksi.
- Testamentinsaajien todistukset, jos testamentti on tehty. Yleisellä testamentinsaajalla on osakasasema kuolinpesässä, joten hänen henkilötietonsa on todennettava.
- Lapsettoman vainajan vanhempien sukuselvitys. Sukuhaaran selvittämiseksi tarvitaan vainajan isän ja äidin virkatodistusketjut, jotta sisarukset ja sisarusten lapset löytyvät.
Kaikkia kuutta ei tarvita jokaisessa kuolinpesässä. Tarvittava kokonaisuus määräytyy vainajan perhetilanteen mukaan: lapsiperhe, lapseton, leski, testamentti tai ulkomailla asunut perillinen muuttavat tarvittavien todistusten määrää ja tilausreittiä.
Mitä Verohallinnolle, mitä pankille, mitä perukirjan liitteeksi?
Sama virkatodistuskokonaisuus palvelee useaa eri tarkoitusta, mutta vaatimukset eroavat sen mukaan, kenelle asiakirjat menevät. Sekaannusta aiheuttaa usein se, että Verohallinto ei vaadi sukuselvitystä perukirjan liitteeksi, vaikka pankki ja perunkirjoittaja sitä edellyttävät. Samoja todistuksia voi käyttää eri tarkoituksiin, kunhan ne kattavat koko ketjun aukottomasti.
| Verohallinto | Pankki | Perukirjan liitteeksi |
|---|---|---|
| Ei vaadi virkatodistuksia perukirjan liitteeksi. Tieto kerätään perukirjasta, mutta valmis sukuselvitys on perunkirjoituksen pohja, jota ilman osakaspiiriä ei voida vahvistaa. | Vaatii usein alkuperäiset virkatodistukset tai virallisen sukuselvityksen kuolinpesän tilien hoitoon, varojen siirtoon ja lainojen sulkemiseen. Vaatimukset ovat tyypillisesti tiukemmat kuin Verohallinnon. | Sukuselvitys (mukaan lukien perillisten ja mahdollisen lapsettoman vainajan vanhempien todistukset), mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus, perinnönjakokirja sekä osituskirja, jos puoliso on kuollut aiemmin. |
Käytännön ohje: kannattaa kerätä koko kokonaisuus kerralla, vaikka Verohallinto pärjäisi vähemmälläkin. Pankissa ja perinnönjaossa tarvitaan joka tapauksessa täydet asiakirjat.
Mitä todistuksia eri perhetilanteissa tarvitaan?
Tarvittavat asiakirjat määräytyvät vainajan perhetilanteen mukaan. Alla on kuusi yleisintä tilannetta ja se, mitä kussakin tilataan.
1. Vainaja, jolla on rintaperillisiä elossa (lapset, lapsenlapset)
Tilataan vainajan virkatodistusketju 15. ikävuodesta kuolinpäivään ja tarvittaessa elossaolotodistukset niistä lapsista, jotka eivät käy ilmi vainajan sukuselvityksestä. Lapsenlapsia tarvitaan vain, jos joku lapsi on kuollut.
2. Vainaja, jolla joku perillinen on kuollut ennen häntä (sijaisperimys)
Edellisten lisäksi tilataan ennen vainajaa kuolleen perillisen oma sukuselvitys, jotta hänen sijaansa tulevat lapset tai lapsenlapset löytyvät. Tämä on yleisin vaihe, jossa itse koottu sukuselvitys jää vajaaksi.
3. Vainaja, leski ja rintaperillisiä
Tilataan vainajan virkatodistusketju, lesken virkatodistus avioliiton ja mahdollisen aiemman avioliiton selvittämiseksi sekä rintaperillisten elossaolotodistukset tarpeen mukaan. Avioehtosopimus on liitettävä, jos sellainen on tehty.
4. Vainaja, joka on tehnyt testamentin
Edellisten lisäksi tilataan testamentinsaajan virkatodistus tai elossaolotodistus. Yleinen testamentinsaaja saa osakasaseman kuolinpesässä, kun taas erityinen legaatinsaaja ei. Tämä vaikuttaa siihen, mitä todistuksia ja missä laajuudessa tarvitaan.
5. Lapseton vainaja
Sukuselvitys ulottuu vanhempiin: tarvitaan vainajan isän ja äidin virkatodistusketjut, jotta sisarukset ja sisarusten lapset (sijaisperimys) löytyvät. Jos sisarus on kuollut ennen vainajaa, hänen jälkeläistensä todistukset on selvitettävä omana ketjunaan.
6. Vainaja tai perillinen, joka on asunut ulkomailla
Suomalaisen kokonaisuuden lisäksi tilataan ulkomaisen viranomaisen todistus. Ruotsissa todistukset saadaan Skatteverketistä ja Riksarkivetista. Muissa maissa tarvitaan paikallisen rekisterinpitäjän vastaava todistus, joka saatetaan joutua kääntämään ja varustamaan apostille-todistuksella.
Sukuselvitys: miksi se on vaativin hankkia?
Sukuselvitys ei ole yksi yksittäinen asiakirja, vaan virkatodistuksista koostuva kokonaisuus. Perunkirjoitusta varten tarvitaan aukoton virkatodistusketju koko siltä ajalta, jona vainaja on ollut väestörekisterissä omana yksikkönään, tyypillisesti noin 15 ikävuodesta kuolinpäivään.
Yhdenkin ajanjakson puuttuminen tarkoittaa puutteellista todistusketjua, joka tulee ilmi viimeistään perunkirjoitustilaisuudessa tai pankissa.
Oleellista on selvittää, mihin rekistereihin vainaja on elämänsä aikana kuulunut. Jos vainaja on ollut sekä kirkon jäsen että eronnut kirkosta, tarvitaan todistukset molemmilta rekisterinpitäjiltä.
Asuinpaikkojen määrä ei sen sijaan vaikuta tilausten määrään: esimerkiksi evankelis-luterilainen kirkko toimittaa kaikki tiedot yhdellä tilauksella riippumatta siitä, kuinka monessa seurakunnassa henkilö on ollut kirjoilla.
Keneltä sukuselvitys tilataan?
Oikea rekisterinpitäjä riippuu siitä, mihin rekisteriin vainaja on kunakin aikana kuulunut. Tarkemmat ohjeet rekisterinpitäjittäin löytyvät artikkelista DVV, EVL ja Kansallisarkisto: mistä tilataan?.
- Evankelis-luterilainen kirkko (EVL): kaikki henkilöt, jotka ovat olleet EVL:n jäseniä. Kirkon aluekeskusrekisteri toimittaa tiedot koko jäsenyysajalta yhdellä tilauksella.
- Ortodoksinen kirkko: ortodoksisille jäsenille oma rekisteri.
- DVV (Digi- ja väestötietovirasto): henkilöt, jotka eivät ole kuuluneet kirkkoon, sekä kirkosta eronneille ajalta eron jälkeen.
- Kansallisarkisto: käytännössä luovutettujen alueiden (esimerkiksi luovutetun Karjalan) sukuselvitykset.
- Ulkomaiset viranomaiset: jos vainaja tai perillinen on asunut ulkomailla.
Elossaolotodistus: milloin tarvitaan?
Tilaa sukuselvitys hyvissä ajoin ennen perunkirjoitusta: vainajan virkatodistukset seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta ja tarpeen mukaan elossaolotodistukset perillisistä Digi- ja väestötietovirastosta.
Elossaolotodistus tarvitaan elossa olevasta perillisestä silloin, kun hänen elossaolonsa ei käy ilmi kirkkojen tai DVV:n todistuksista.
Sijaisperimys: miksi ennen vainajaa kuolleiden perillisten sukuselvitys tarvitaan?
Jos lapsi on kuollut, perintö menee lapsenlapsille ja heidän jälkeensä heidän jälkeläisilleen. Tämä sijaisperimyksen periaate tarkoittaa, että kuolinpesän osakaspiiri voi olla laajempi kuin ensin ajattelisi.
Jos vainajan lapsi on kuollut ennen vainajaa, on selvitettävä, onko tällä ennen vainajaa kuolleella lapsella itsellään jälkeläisiä, jotka tulevat hänen sijaansa. Tätä varten tarvitaan myös ennen vainajaa kuolleesta perillisestä oma sukuselvitys.
Lapsettoman vainajan sukuselvitys: vanhempien ja sisarusten selvittäminen
Jos vainajalla ei ole lapsia, leski tai vainajan lähimmät sukulaiset perivät. Jos kumpikaan vanhemmista ei ole elossa, perintö menee sisaruksille. Ennen vainajaa kuolleen sisaruksen tilalle tulevat hänen lapsensa, ja heidän jälkeensä lapsenlapsensa.
Lapsettoman vainajan sukuselvitykseen on siis sisällyttävä myös vainajan vanhempien sukuselvitys, jotta voidaan selvittää kaikki perillisiksi tulevat sisarukset ja heidän jälkeläisensä.
Mitä perukirjaan tulee liittää, ja mitä ei?
Perukirjaan tulee liittää (Verohallinto):
Perukirjaan liitetään testamentti ja avioehtosopimus, perinnönjakokirja jos perinnönjako on jo toimitettu, sekä osituskirja tai perinnönjakokirja, jos vainajan puoliso on kuollut aiemmin ja ositus on toimitettu.
Perukirjaan EI tarvitse liittää (Verohallinto):
Perukirjaan ei tarvitse liittää talletusten saldotodistuksia, tositteita kuolinpesän kuluista, sukuselvitystä eli virkatodistuksia eikä kopiota mistään toisesta perukirjasta.
Tärkeä käytännön tarkennus: Sukuselvitys on välttämätön perunkirjoituksen toimittamiseksi ja osakkaiden selvittämiseksi, mutta sitä ei edellytetä liitettäväksi Verohallinnolle toimitettavaan perukirjaan. Verohallinto voi pyytää lisätietoja tarvittaessa.
Toimita Verohallinnolle vain kopiot asiakirjoista. Säilytä alkuperäiset kappaleet itselläsi.
Henkilötunnusten käsittely virkatodistuksissa
Osassa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä on perillisten ja vainajan täydellinen henkilötunnus. Perukirjan liitteeksi otetaan vain ne todistukset, joista henkilötunnuksen näkyminen on välttämätöntä asianosaisten yksilöimiseksi. Muista todistuksista henkilötunnukset voidaan tietosuojasyistä peittää tai jättää pois ennen jakelua.
Käytännössä rajaus tehdään perunkirjoittajan kanssa, sillä pankki ja Verohallinto tarvitsevat eri tasoista yksilöintitietoa. Jos olet epävarma, kannattaa kysyä joko perunkirjoittajalta tai meiltä, mitkä todistukset menevät sellaisenaan ja mistä tunnukset peitetään.
Mitä tapahtuu, jos jokin todistus puuttuu?
Vajaa virkatodistuskokonaisuus pysäyttää useimmat perunkirjoituksen jälkeiset toimenpiteet. Konkreettiset seuraukset:
- Pankki ei avaa kuolinpesän tilejä ennen kuin sukuselvitys on aukoton. Laskuja ei saada maksettua eikä varoja siirrettyä, kun ketjussa on edes yhden ajanjakson aukko.
- Perunkirjoituksen 3 kuukauden määräaika voi ylittyä, jos puuttuva todistus huomataan vasta tilaisuudessa. Lisäaika edellyttää perusteltua syytä ja erillistä hakemusta Verohallinnolle.
- Verohallinnon perintöveropäätös viivästyy, koska veroilmoitusta ei voida käsitellä loppuun ennen kuin osakaspiiri on vahvistettu.
- Perillinen voi jäädä pois osakaspiiristä, jos sukuhaaraa ei selvitetä loppuun. Tämä on vakavin riski: pahimmillaan perinnönjako joudutaan myöhemmin oikaisemaan.
- Perinnönjakoa ei voida toimittaa, ennen kuin kaikki osakkaat on yksilöity. Tämä viivästyttää kuolinpesän selvittämistä kuukausilla.
Mitä perukirjassa on oltava?
Perukirjaan merkitään toimituksen aika ja paikka, vainajan täydelliset tiedot (nimi, ammatti, kotipaikka, syntymä- ja kuolinpäivä), kaikkien osakkaiden nimet, kotipaikat ja sukulaisuussuhde vainajaan.
Alaikäisistä merkitään myös syntymäpäivä. Jokainen perillinen on mainittava, vaikka hänelle ei tulisi pesästä mitään.
Varat ja velat merkitään sellaisina kuin ne kuolinpäivänä olivat, ja varoista ilmoitetaan myös arvo. Perukirja toimii samalla veroilmoituksena, jonka perusteella lasketaan perintövero jokaiselle perilliselle.
Perukirjan toimittaminen Verohallinnolle
Perukirja on annettava Verohallinnolle 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
Lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen voi hakea 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Lisäaikaa myönnetään vain perustellusta syystä. Jos saat lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen, perukirja pitää kuitenkin lähettää Verohallintoon 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
Käytännön muistilista: aikataulutus
Kun otetaan huomioon, että viranomaisten käsittelyajat voivat olla useita viikkoja ja tilauksia on tavallisesti useita, kolmen kuukauden määräaika ei jätä juurikaan varaa viivästyksille. Suositeltava järjestys:
- Tilaa sukuselvitykset ja virkatodistukset heti kuoleman jälkeen
- Selvitä testamentin ja avioehtosopimuksen olemassaolo
- Kokoa tiedot varoista ja veloista kuolinpäivältä
- Toimita perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta
- Lähetä perukirja Verohallinnolle 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta