Mitä todistuksia perunkirjoitukseen tarvitaan?

Perunkirjoitus lyhyesti: mikä se on ja milloin se on pidettävä?

Perunkirjoitustilaisuudessa tehdään perukirja, johon kootaan tiedot vainajan varoista ja veloista sekä perillisistä. Perukirja on sekä veroilmoitus että asiakirja, jota tarvitaan monien asioiden hoitamiseen esimerkiksi pankissa ja eri viranomaisten kanssa.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Lisäaikaa voi hakea Verohallinnolta perustellusta syystä.

Perukirja pitää tehdä aina, myös silloin, jos vainajalta ei ole jäänyt omaisuutta tai häneltä on jäänyt vain velkaa. Osakkaat eivät pääsääntöisesti vastaa vainajan veloista henkilökohtaisesti, vaan velat maksetaan kuolinpesän varoista. Tämä suoja edellyttää käytännössä, että perunkirjoitus toimitetaan määräajassa ja että perukirjan tiedot annetaan oikein.

Perunkirjoitukseen tarvittavat asiakirjat: selkeä lista

Perunkirjoituksessa on selvitettävä kuolinpesän osakkaat. Perukirjaan liitetään tyypillisesti rekisteriote tai sukuselvitys, josta perilliset käyvät ilmi, sekä mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus. Sukuselvitys ei ole vain vainajan virkatodistusketju, vaan kokonaisuus: se kattaa myös elossa olevat perilliset, ennen vainajaa kuolleet perilliset, mahdollisen puolison sekä lapsettoman vainajan vanhemmat.

Kaikkia kuutta ei tarvita jokaisessa kuolinpesässä: lapsiperhe, lapseton, leski, testamentti tai ulkomailla asunut perillinen muuttaa tarvittavien todistusten määrää ja tilausreittiä.

Mitä Verohallinnolle, mitä pankille, mitä perukirjan liitteeksi?

Sama virkatodistuskokonaisuus palvelee useaa eri tarkoitusta, mutta vaatimukset eroavat sen mukaan, kenelle asiakirjat menevät. Sekaannusta aiheuttaa usein se, että Verohallinto ei vaadi sukuselvitystä perukirjan liitteeksi, vaikka pankki ja perunkirjoittaja sitä edellyttävät.

Verohallinto	Pankki	Perukirjan liitteeksi
Ei vaadi virkatodistuksia perukirjan liitteeksi. Tieto kerätään perukirjasta, mutta valmis sukuselvitys on perunkirjoituksen pohja, jota ilman osakaspiiriä ei voida vahvistaa.	Vaatii usein alkuperäiset virkatodistukset tai virallisen sukuselvityksen kuolinpesän tilien hoitoon, varojen siirtoon ja lainojen sulkemiseen.	Sukuselvitys (mukaan lukien perillisten todistukset ja lapsettoman vainajan tapauksessa vanhempien todistukset), mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus, perinnönjakokirja sekä osituskirja, jos puoliso on kuollut aiemmin.

Koko asiakirjakokonaisuus kannattaa kerätä kerralla, koska pankissa ja perinnönjaossa tarvitaan joka tapauksessa täydet asiakirjat.

Mitä todistuksia eri perhetilanteissa tarvitaan?

Alla on kuusi yleisintä tilannetta ja se, mitä kussakin tilataan.

1. Vainaja, jolla on rintaperillisiä elossa (lapset, lapsenlapset)

Tilataan vainajan aukoton virkatodistusketju ja tarvittaessa elossaolotodistukset niistä lapsista, jotka eivät käy ilmi vainajan sukuselvityksestä. Lapsenlasten todistuksia tarvitaan vain, jos joku lapsista on kuollut.

2. Vainaja, jolla joku perillinen on kuollut ennen häntä (sijaantulo)

Edellisten lisäksi tilataan ennen vainajaa kuolleen perillisen oma sukuselvitys, jotta hänen sijaansa tulevat lapset tai lapsenlapset löytyvät. Sijaantulon vuoksi kuolinpesän osakaspiiri voi olla laajempi kuin ensin ajattelisi, ja tämä on tyypillisesti vaihe, jossa itse koottu sukuselvitys jää vajaaksi.

3. Vainaja, leski ja rintaperilliset

Tilataan vainajan virkatodistusketju, lesken virkatodistus avioliiton ja mahdollisen aiemman avioliiton selvittämiseksi sekä rintaperillisten elossaolotodistukset tarpeen mukaan. Avioehtosopimus on liitettävä, jos sellainen on tehty.

4. Vainaja, joka on tehnyt testamentin

Edellisten lisäksi tilataan testamentinsaajan virkatodistus tai elossaolotodistus. Yleinen testamentinsaaja saa osakasaseman kuolinpesässä, kun taas legaatinsaaja (erityistestamentin saaja) ei. Tämä vaikuttaa siihen, mitä todistuksia ja missä laajuudessa tarvitaan.

5. Lapseton vainaja

Jos vainajalla ei ole lapsia, leski tai vainajan lähimmät sukulaiset perivät. Sukuselvitys ulottuu tällöin vanhempiin: tarvitaan vainajan isän ja äidin virkatodistusketjut, jotta sisarukset ja sisarusten lapset löytyvät. Jos sisarus on kuollut ennen vainajaa, hänen jälkeläistensä todistukset on selvitettävä omana ketjunaan.

6. Vainaja tai perillinen, joka on asunut ulkomailla

Suomalaisen kokonaisuuden lisäksi tilataan ulkomaisen viranomaisen todistus. Ruotsissa todistukset saadaan Skatteverketista ja Riksarkivetista. Muissa maissa tarvitaan paikallisen rekisterinpitäjän vastaava todistus, joka saatetaan joutua kääntämään ja varustamaan apostille-todistuksella.

Sukuselvitys: miksi sen kokoaminen vaatii tarkkuutta?

Perunkirjoitusta varten tarvitaan aukoton virkatodistusketju vainajan 15. ikävuodesta kuolinpäivään.

Yhdenkin ajanjakson puuttuminen jättää ketjuun aukon, joka tulee ilmi viimeistään perunkirjoitustilaisuudessa tai pankissa.

Oleellista on selvittää, mihin rekistereihin vainaja on elämänsä aikana kuulunut. Jos vainaja on sekä kuulunut kirkkoon että eronnut siitä, tarvitaan todistukset molemmilta rekisterinpitäjiltä.

Mistä sukuselvitys tilataan?

Oikea rekisterinpitäjä riippuu siitä, mihin rekisteriin vainaja on kunakin aikana kuulunut. Tarkemmat ohjeet rekisterinpitäjittäin löytyvät artikkelista DVV, EVL vai Kansallisarkisto: mistä tilataan?

• Evankelis-luterilainen kirkko (EVL): kaikki henkilöt, jotka ovat olleet EVL:n jäseniä. Kirkon aluekeskusrekisteri toimittaa tiedot koko jäsenyysajalta yhdellä tilauksella.
• Ortodoksinen kirkko: kirkon jäsenten tiedot ovat sen omassa rekisterissä.
• DVV (Digi- ja väestötietovirasto): henkilöt, jotka eivät ole kuuluneet kirkkoon, sekä kirkosta eronneet eron jälkeiseltä ajalta.
• Kansallisarkisto: luovutettujen alueiden (esimerkiksi luovutetun Karjalan) sukuselvitykset sekä yli 100 vuotta vanhat kirkonkirjat.
• Ulkomaiset viranomaiset: jos vainaja tai perillinen on asunut ulkomailla.

Elossaolotodistus: milloin tarvitaan?

Elossaolotodistus tarvitaan elossa olevasta perillisestä silloin, kun hänen elossaolonsa ei käy ilmi kirkkojen tai DVV:n todistuksista.

Mitä perukirjaan tulee liittää ja mitä ei?

Perukirjaan tulee liittää (Verohallinto):

Perukirjaan liitetään testamentti ja avioehtosopimus, perinnönjakokirja, jos perinnönjako on jo toimitettu, sekä aiemmin kuolleen puolison jälkeen laadittu osituskirja tai perinnönjakokirja.

Perukirjaan EI tarvitse liittää (Verohallinto):

Perukirjaan ei tarvitse liittää talletusten saldotodistuksia, tositteita kuolinpesän kuluista, sukuselvitystä eli virkatodistuksia eikä kopiota mistään toisesta perukirjasta.

Toimita Verohallinnolle vain kopiot asiakirjoista. Säilytä alkuperäiset kappaleet itselläsi.

Henkilötunnusten käsittely virkatodistuksissa

Osassa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä on perillisten ja vainajan täydellinen henkilötunnus. Perukirjan liitteeksi otetaan vain ne todistukset, joista henkilötunnuksen näkyminen on välttämätöntä asianosaisten yksilöimiseksi. Muista todistuksista henkilötunnukset voidaan tietosuojasyistä peittää tai jättää pois ennen jakelua.

Käytännössä rajaus tehdään perunkirjoittajan kanssa, sillä pankki ja Verohallinto tarvitsevat eritasoista yksilöintitietoa. Jos olet epävarma, kannattaa kysyä perunkirjoittajalta, mitkä todistukset menevät sellaisinaan ja mistä tunnukset peitetään.

Mitä tapahtuu, jos jokin todistus puuttuu?

Vajaa virkatodistuskokonaisuus pysäyttää useimmat perunkirjoituksen jälkeiset toimenpiteet. Konkreettiset seuraukset:

• Pankki ei käytännössä avaa kuolinpesän tilejä, ennen kuin sukuselvitys on aukoton: laskuja ei saada maksettua eikä varoja siirrettyä.
• Perunkirjoituksen 3 kuukauden määräaika voi ylittyä, jos puuttuva todistus huomataan vasta tilaisuudessa.
• Verohallinnon perintöveropäätös viivästyy, koska veroilmoitusta ei voida käsitellä loppuun, ennen kuin osakaspiiri on vahvistettu.
• Perillinen voi jäädä pois osakaspiiristä, jos sukuhaaraa ei selvitetä loppuun. Tämä on vakavin riski: pahimmillaan perinnönjako joudutaan myöhemmin oikaisemaan.
• Perinnönjakoa ei voida toimittaa, ennen kuin kaikki osakkaat on yksilöity. Tämä viivästyttää kuolinpesän selvittämistä.

Mitä perukirjassa on oltava?

Perukirjaan merkitään toimituksen aika ja paikka, vainajan täydelliset tiedot (nimi, ammatti, kotipaikka, syntymä- ja kuolinpäivä), kaikkien osakkaiden nimet, kotipaikat ja sukulaisuussuhde vainajaan.

Alaikäisistä merkitään myös syntymäpäivä. Jokainen perillinen on mainittava, vaikka hänelle ei tulisi pesästä mitään.

Varat ja velat merkitään sellaisina kuin ne kuolinpäivänä olivat, ja varoista ilmoitetaan myös arvo. Niiden perusteella lasketaan perintövero jokaiselle perilliselle.

Perukirjan toimittaminen Verohallinnolle

Perukirja on annettava Verohallinnolle 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen voi hakea 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos saat lisäaikaa, perukirja pitää kuitenkin lähettää Verohallintoon 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Käytännön muistilista: aikataulutus

Kun otetaan huomioon, että viranomaisten käsittelyajat voivat olla useita viikkoja ja tilauksia on tavallisesti useita, kolmen kuukauden määräaika ei jätä juurikaan varaa viivästyksille. Suositeltava järjestys:

1. Tilaa sukuselvitykset ja virkatodistukset heti kuoleman jälkeen.
2. Selvitä testamentin ja avioehtosopimuksen olemassaolo.
3. Kokoa tiedot varoista ja veloista kuolinpäivältä.
4. Toimita perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.
5. Lähetä perukirja Verohallinnolle 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Usein kysyttyä

Tarvitaanko perunkirjoitukseen aina sukuselvitys?+

Kyllä. Sukuselvityksellä osoitetaan vainajan perilliset ja kuolinpesän osakkaat. Perunkirjoitus voidaan sinänsä pitää, mutta puutteellinen asiakirjakokonaisuus pysäyttää käytännössä pankkiasioinnin ja osakasluettelon vahvistamisen.

Riittääkö pelkkä virkatodistus perunkirjoitukseen?+

Ei. Yksittäinen virkatodistus kattaa vain yhden ajanjakson. Perunkirjoitukseen tarvitaan vainajan aukoton sukuselvitys 15. ikävuodesta kuolinpäivään ja sen lisäksi perillisten elossaolotodistukset, kuolleiden perillisten sukuselvitykset ja tarvittaessa puolison sekä vainajan vanhempien todistukset.

Mistä lähtien vainajan virkatodistukset tarvitaan?+

Sukuselvityksen virkatodistusketju alkaa vainajan 15. ikävuodesta ja päättyy kuolemaan. Aikaisempia tietoja ei tarvita. Esimerkiksi 80-vuotiaan vainajan tapauksessa kerätään noin 65 vuoden ajalta virkatodistuksia.

Miksi pankki vaatii enemmän todistuksia kuin Verohallinto?+

Verohallinto kerää tiedon perukirjasta eikä edellytä virkatodistuksia perukirjan liitteeksi. Pankki sen sijaan vastaa varojen luovutuksesta oikeille henkilöille ja vaatii usein alkuperäiset virkatodistukset tai virallisen sukuselvityksen kuolinpesän tilien hoitoon. Pankin vaatimukset ovat tästä syystä tyypillisesti tiukemmat kuin Verohallinnon.