Perunkirjoituksen 3 kk:n määräaika: mitä jos myöhästyy?

Mistä 3 kuukauden määräaika lasketaan?

Perintökaaren 20 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Laskenta alkaa kuolinpäivästä riippumatta siitä, milloin perilliset saavat tiedon kuolemasta tai milloin hautajaiset pidetään.

Jos vainaja kuoli esimerkiksi 20.1.2026, perunkirjoituksen on oltava pidetty viimeistään 20.4.2026. Tämä päivämäärä on sama riippumatta siitä, perustuuko perimys lakiin vai testamenttiin. Myöskään pesään sisältyvä ulkomainen omaisuus tai Ruotsissa asuvat perilliset eivät muuta määräajan alkua. Ne voivat kuitenkin olla peruste lisäajan hakemiselle.

Kahden peräkkäisen määräajan aikataulu

Perunkirjoituksessa on käytännössä kaksi eri määräaikaa, jotka seuraavat toisiaan:

Aikataulu on tiukka, koska virkatodistusten tilaaminen ja tarkistaminen kaikilta rekisterinpitäjiltä vievät tyypillisesti useita viikkoja. Käytännössä viimeinen kuukausi ennen perunkirjoitusta varataan usein pesän varojen selvittämiseen ja kutsujen lähettämiseen osakkaille.

Miten sukuselvityksen kesto vaikuttaa määräaikaan?

Sukuselvitys on perukirjan pakollinen liite (PK 20:5 §). Ilman sitä perunkirjoitusta ei voida pätevästi toimittaa. Virkatodistukset tilataan useilta viranomaisilta:

• EVL-seurakunnat: vainajan ja evankelis-luterilaisten perillisten tiedot, käsittelyaika tyypillisesti 2–3 viikkoa.
• Suomen ortodoksisen kirkon keskusrekisteri: jos vainaja tai perillinen on kuulunut ortodoksiseen kirkkoon. Elossaolotodistus 1–5 päivää, sukuselvitysmuotoinen virkatodistus noin 3–4 viikkoa.
• DVV (Digi- ja väestötietovirasto): väestötietojärjestelmään kuuluvat ajanjaksot, käsittelyaika 2–6 viikkoa.
• Kansallisarkisto: vanhat, yli 100 vuoden takaiset seurakuntakirjat ja lakkautettujen sekä luovutetun alueen seurakuntien asiakirjat, käsittelyaika noin 4 viikkoa.
• Ruotsin Skatteverket ja Riksarkivet: jos vainaja on asunut Ruotsissa, mukaan tulevat myös ulkomaan rekisterit.

Jos sukuselvitys tilataan vasta kuukausi ennen määräajan umpeutumista, aikataulu on erittäin tiukka. Käsittelyajat ovat samat riippumatta siitä, tilaako asiakirjat itse vai palvelun kautta, sillä viranomaiset käsittelevät tilaukset saapumisjärjestyksessä.

Miten haen lisäaikaa perunkirjoitukseen?

Jos näyttää siltä, ettei määräaikaa pystytä noudattamaan, lisäaikaa haetaan Verohallinnolta. Hakemus tehdään ensisijaisesti sähköisesti OmaVerossa tai paperilomakkeella 3626. Hakemus on maksuton, ja se käsitellään yleensä nopeasti. Myös valtuutettu (esimerkiksi asianajotoimisto tai pankin kuolinpesäpalvelu) voi jättää hakemuksen puolestasi.

Mitä hakemuksessa on kerrottava?

• Vainajan nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivä.
• Kuinka paljon lisäaikaa haetaan.
• Viivästyksen syy perusteluineen.

Mitkä syyt Verohallinto pääsääntöisesti hyväksyy?

Lisäaikahakemuksen pitää sisältää konkreettinen syy. Asiantuntijoiden kokemuksen mukaan seuraavat perustelut menevät tyypillisesti läpi, kun ne on dokumentoitu uskottavasti:

• Sukuselvitys on viranomaisilla käsittelyssä. Kun virkatodistuksia on tilattu EVL:stä, DVV:stä tai Kansallisarkistosta eivätkä ne ole vielä saapuneet, käsittelyaika on hyväksyttävä peruste. Liitä hakemukseen tilausvahvistukset.
• Ulkomailla asuvat perilliset tai vainajan ulkomaanjakso. Esimerkiksi Ruotsiin liittyvä rekisterihistoria edellyttää Skatteverketista ja Riksarkivetista tilattavia asiakirjoja, joiden käsittelyaika vaihtelee.
• Pesän varat ovat selvittämättä. Kiinteistöjen arvostus, yritystoiminnan tilinpäätökset tai laaja sijoitusvarallisuus voivat hidastaa pesän taseen kokoamista.
• Testamentin tulkintatilanteet. Jos testamentin pätevyyden selvittäminen, sisällön tulkinta tai tiedoksianto on kesken, perunkirjoitusta ei käytännössä voida pitää ennen tilanteen selvittymistä.
• Pesänselvittäjä tai pesänjakaja on haettu. Käräjäoikeuden määräys tuomioistuinkäsittelyn kautta vie aikaa, ja sen aloittaminen on yleensä riittävä peruste lisäajalle.

Hyvin perusteltu hakemus hyväksytään useimmiten. Lisäaikaa myönnetään pääsääntöisesti 1–3 kuukautta kerrallaan. Tätä pidempi lisäaika myönnetään vain poikkeuksellisissa tilanteissa, esimerkiksi silloin kun pesään liittyy monimutkainen ulkomaanomaisuus tai oikeudenkäynti. Lisäajan pyytäminen kannattaa, kun näkyvissä on riski myöhästyä, sillä myöhästymismaksun uhka on suurempi kuin hakemuksen teon vaiva.

Milloin hakemus on tehtävä?

Hakemus on jätettävä ennen alkuperäisen määräajan päättymistä. Myöhässä tehtyä hakemusta ei yleensä hyväksytä, ja perunkirjoitus katsotaan silloin myöhästyneeksi jo pelkästään sen vuoksi, että hakemus jätettiin liian myöhään. Käytännössä kannattaa lähettää hakemus viimeistään pari viikkoa ennen määräajan umpeutumista, jotta Verohallinto ehtii antaa päätöksen ennen varsinaista määräpäivää.

Mitä jos perunkirjoitus myöhästyy ilman lisäaikaa?

Pelkästä muutaman päivän viivästyksestä ei yleensä seuraa merkittäviä sanktioita, jos perukirja toimitetaan pian Verohallinnolle ja pesän asiat ovat muutoin hoidossa. Seuraamukset kasvavat kuitenkin viivästyksen pidentyessä.

Mahdolliset seuraukset

• Myöhästymismaksu: yksityishenkilölle 50 euroa, muille verovelvollisille 100 euroa perukirjaa kohden (PerVL 36 b §). Myöhästymismaksu määrätään tyypillisesti silloin, kun perukirja toimitetaan viimeistään 60 päivän kuluessa määräajasta. Tätä pidemmässä viivästyksessä seuraamus on yleensä veronkorotus myöhästymismaksun sijaan.
• Veronkorotus: jos perukirjaa ei toimiteta lainkaan tai sen tiedot ovat puutteellisia, perintöveroon voidaan määrätä veronkorotus (PerVL 36 §, 36 a §). Perustaso on 10 prosenttia lisääntyneestä verosta, vähimmäismäärä yksityishenkilölle 75 euroa. Alennettu veronkorotus on 5 prosenttia ja oma-aloitteisesti korjatussa virheessä 2 prosenttia; törkeissä tapauksissa veronkorotus on 15–50 prosenttia.
• Arvioverotus: jos perukirjaa ei toimiteta lainkaan, Verohallinto voi määrätä perintöveron arviolta. Arvioverotus perustuu Verohallinnon käytettävissä oleviin tietoihin, eikä siinä voida huomioida kaikkia vähennyksiä tai tarkkaa pesän sisältöä. Arvioverotukseen liittyy lisäksi veronkorotus, joka on pääsääntöisesti 25 prosenttia lisääntyneestä verosta.
• Pankkiasioinnin viivästyminen: pankki ei avaa kuolinpesän tilejä ilman valmista perukirjaa ja sukuselvitystä. Käytännössä pesän rahat jäävät jumiin, kunnes kaikki asiakirjat ovat kunnossa ja osakkaat on luotettavasti selvitetty.

Henkilökohtainen velkavastuu ei synny pelkästä myöhästymisestä. Perintökaaren 21 luvun 2 §:n mukaan vastuu vainajan velasta voi syntyä vain perunkirjoitusvelvolliselle osakkaalle, joka laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa, tai osakkaalle, joka antaa perunkirjoituksessa vääräksi tietämänsä tiedon tai salaa tietämänsä seikan. Vastuusta vapautuu osoittamalla, ettei velkojalle aiheutunut menettelystä vahinkoa.

Toissijaiset määräajat: perintöveron maksaminen ja perinnönjako

Perintöveron maksupäivät

Kun Verohallinto on käsitellyt perukirjan ja lähettänyt verotuspäätöksen, perintövero maksetaan yhdessä tai kahdessa erässä. Ensimmäinen eräpäivä on kaikilla noin 3 kuukautta verotuspäätöksestä. Alle 500 euron vero maksetaan yhdessä erässä ja 500 euroa tai enemmän kahdessa erässä, joista toinen erääntyy 2 kuukautta ensimmäisestä. Tarkat eräpäivät näkyvät verotuspäätöksessä. Jos maksu myöhästyy, siitä kertyy viivästyskorkoa.

Jos perintövero on suuri ja sen maksaminen edellyttää omaisuuden realisointia, Verohallinto voi myöntää pidennetyn maksuajan. Pidennetyn maksuajan korkomarginaali on 1.1.2026 alkaen Suomen Pankin viitekorko + 2 prosenttiyksikköä (aiemmin + 3,5 prosenttiyksikköä). Alennus pienentää korkorasitusta tilanteissa, joissa perillinen joutuu odottamaan esimerkiksi kiinteistön tai osakkeiden myyntiä.

Perinnönjako

Varsinaiselle perinnönjaolle ei ole laissa säädettyä määräaikaa. Kuolinpesä voi olla pitkään jakamaton, jos osakkaat niin haluavat. Käytännössä jako tehdään yleensä silloin, kun pesän asiat ovat selvillä ja verotus on toimitettu. Pankkien ja viranomaisten kanssa asiointi kuolinpesän nimissä edellyttää kuitenkin, että perukirjan osakastiedot on luotettavasti selvitetty. Monet pankit vaativat DVV:n vahvistaman osakasluettelon tai täydellisen sukuselvityksen, jolla osakkaat voidaan todentaa.

Miten valmistautua määräaikaan käytännössä?

Ensimmäisen kuukauden aikana

• Tilaa sukuselvitys tai hanki virkatodistukset itse kaikilta rekisterinpitäjiltä.
• Selvitä, mihin seurakuntiin vainaja on kuulunut ja onko hän asunut ulkomailla.
• Hanki tiedot pesän varoista: pankkitilit, osakkeet, asunnot, autot, muu omaisuus.
• Kerää tiedot pesän veloista: asuntolaina, kulutusluotot, laskut.

Toisen kuukauden aikana

• Tarkista saapuneet virkatodistukset: onko ketju katkeamaton 15. ikävuodesta kuolinpäivään?
• Kerää elossaolotodistukset eläville perillisille.
• Pyydä pankin saldotodistus kuolinpäivälle.
• Lähetä kutsut perunkirjoitukseen (osakkaille hyvissä ajoin, käytännössä usein vähintään pari viikkoa ennen tilaisuutta).

Kolmannen kuukauden aikana

• Pidä perunkirjoitustilaisuus: pesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä.
• Allekirjoita perukirja.
• Toimita perukirja Verohallinnolle kuukauden kuluessa.

Viiveen voi aiheuttaa moni asia: itse tilattaessa virkatodistukset tilataan usein peräkkäin (eli vasta kun aiempi on saapunut), ja monimutkainen rekisterihistoria voi johtaa lisätilauksiin Kansallisarkistosta.

Asiantuntijoiden kokemuksen mukaan suurin yksittäinen syy perunkirjoituksen viivästymiseen ovat puutteet sukuselvityksessä, eivät pesän varat tai itse tilaisuus. Tyypillisiä yllätyksiä ovat:

• Vainajalla on ollut aiempi avioliitto, joka paljastuu vasta EVL-virkatodistuksesta.
• Vainaja on asunut Ruotsissa, ja siltä ajalta on tilattava asiakirjoja Skatteverketista.
• Perillinen on kuollut, ja hänen sijaansa tulee useita jälkeläisiä, joista jokaiselta tarvitaan sukuselvitys.
• Testamentinsaaja on löydettävä, ja testamentti on annettava hänelle tiedoksi ennen perunkirjoitusta.

Kun kokonaisuus tarkistetaan ajoissa, aukot paljastuvat ennen perunkirjoitustilaisuutta, eivät sen jälkeen.