Elossaolotodistus: milloin, mistä ja miksi?
Kun puhutaan sukuselvityksestä, moni ajattelee ensin vainajan virkatodistusketjua. Todellisuudessa saman perunkirjoituksen liitteeksi voidaan tarvita myös elossa olevien perillisten elossaolotodistukset, jos tieto elossaolosta ei käy ilmi sukuselvityksestä.
Mikä on elossaolotodistus?
Elossaolotodistus on Digi- ja väestötietoviraston (DVV) antama virallinen todistus siitä, että nimetty henkilö on elossa. Lisäksi se kertoo, mitä tietoja hänestä on väestötietojärjestelmässä todistuksen päivämääränä.
Elossaolotodistus sisältää tyypillisesti:
- Täydellinen nimi ja aikaisemmat nimet
- Henkilötunnus
- Syntymäaika ja -paikka
- Siviilisääty ja puolison nimi (jos avioliitossa)
- Mahdollisesti nykyinen kotipaikka tai osoite
- Tieto siitä, että henkilö on elossa todistuksen antamispäivänä
Miksi elossaolotodistus tarvitaan perunkirjoitukseen?
Perukirjaan kuuluu osakasluettelo, johon on merkittävä kaikki kuolinpesän osakkaat. Osakkaita ovat:
- Rintaperilliset: lapset ja (kuolleen lapsen sijaan tulevat) lapsenlapset
- Leski avio-oikeuden nojalla, kunnes ositus on toimitettu
- Yleistestamentin saajat
- Jos rintaperillisiä ei ole, leski perii (PK 3:1 §) ja on osakas perillisenä; jos leskeäkään ei ole, osakkaita ovat vainajan vanhemmat tai heidän sijaansa sisarukset
Perukirjan osakasluettelossa jokainen mainittu henkilö on yksilöitävä nimen lisäksi virallisesti todistettujen henkilötietojen perusteella. Jokaisen osakkaan elossaolo on osoitettava, mutta erillinen elossaolotodistus tarvitaan vain silloin, kun tieto elossaolosta ei käy ilmi sukuselvityksestä. DVV:n sukuselvitys sisältää tiedot vainajan puolisoista ja lapsista, joten heidän elossaolonsa voi käydä ilmi suoraan siitä. Ilman tarvittavia elossaolotodistuksia osakasluettelo jää muodollisesti vajaaksi.
Elossaolotodistuksella varmistetaan kolme asiaa:
- Henkilö todella elää: perillinen ei ole kuollut ennen perinnön avautumista; jos näin olisi käynyt, hänen jälkeläisensä tulisivat hänen sijaansa (PK 2 luku).
- Henkilötunnus ja nimi ovat oikein: perukirjaan merkityt tiedot vastaavat rekisterin tietoja.
- Siviilisääty todennetaan: perukirjaan merkitään osakkaiden ajantasaiset siviilisäätytiedot.
Huomio: Jos perunkirjoituksen valmistelun aikana yksi perillinen kuolee, tilanne muuttuu olennaisesti. Silloin tarvitaan myös kuolleen perillisen sukuselvitys ja tarvittaessa hänen perillistensä elossaolotodistukset. Tämä on yksi yleisimmistä syistä, miksi jo kerran koottu asiakirjakokonaisuus jää vajaaksi.
Mistä elossaolotodistus tilataan?
Elossaolotodistus tilataan Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) riippumatta siitä, kuuluuko perillinen kirkkoon vai ei. DVV ylläpitää väestötietojärjestelmää, johon kaikkien Suomessa asuvien perustiedot on tallennettu.
Tilaustavat
- Sähköisesti itsepalveluna (nopein ja edullisin): todistukset.dvv.fi, sähköisen todistuksen saa heti PDF-tiedostona, hinta 14 €.
- Postitse itsepalvelusta: todistukset.dvv.fi, käsittely 2–5 arkipäivää, hinta 21 €.
- Verkkolomakkeella tai sähköpostitse: DVV:n asiointipalvelun kautta, käsittely noin 2–3 viikkoa, hinta 25 €.
- Puhelimitse: DVV:n asiakaspalvelu 0295 536 230 (tarkista aukioloajat osoitteesta dvv.fi), käsittely noin 2–3 viikkoa, hinta 25 €.
- Toisen puolesta: DVV sallii todistuksen tilaamisen toisesta henkilöstä lakiin perustuvan oikeuden tai velvollisuuden, kuten perunkirjoituksen, hoitamiseksi; valtakirja ei ole aina välttämätön. Hinta on 25 €.
Mitä elossaolotodistus maksaa?
DVV:n elossaolotodistuksen hinnat (2026):
- Sähköinen todistus itsepalvelusta (perillinen tilaa itse): 14 €
- Todistus postitse itsepalvelusta: 21 €
- Muut tilauskanavat (verkkolomake, sähköposti, puhelin, käynti): 25 €
- EU:n monikielinen vakiolomake itsepalvelun postilähetyksenä: 36 €
- Apostille-varmennettu todistus itsepalvelun postilähetyksenä: 59 €
Kustannukset kertaantuvat perillisten lukumäärän mukaan. Kuuden perillisen elossaolotodistukset maksavat sähköisellä itsepalvelulla yhteensä 84 €, postitse 126 € ja muilla kanavilla 150 €.
Kuinka kauan todistus on voimassa?
Elossaolotodistuksella ei ole laissa säädettyä voimassaoloaikaa. Käytännössä pankit ja muut asiakirjan vastaanottajat edellyttävät kuitenkin, että perukirjan liitteenä oleva elossaolotodistus on tuore, yleensä enintään 3 kuukautta vanha. Tämä johtuu siitä, että todistuksen nimenomainen tarkoitus on vahvistaa henkilön elossaolo tuoreena tietona.
Elossaolotodistukset kannattaa tilata vasta siinä vaiheessa, kun muut perunkirjoituksen valmistelut ovat loppusuoralla. Liian aikaisin tilatut todistukset voivat ehtiä vanhentua ennen perunkirjoitustilaisuutta ja perukirjan toimittamista Verohallinnolle.
Mitä jos perillinen asuu ulkomailla?
Jos perillinen asuu pysyvästi Ruotsissa, hänen elossaolotodistuksensa tilataan Skatteverketista (Ruotsin verovirasto). Tällöin tarvitaan samanlainen personbevis-todistus kuin silloin, kun vainajan sukuselvitykseen kuuluu Ruotsissa vietettyjä vuosia.
Muissa maissa asuvilta perillisiltä tarvitaan kyseisen maan viranomaisen antama vastaava todistus. Todistukseen voidaan tarvita apostille-merkintä (Haagin yleissopimus) sekä käännös suomeksi tai ruotsiksi. Puutteet paljastuvat usein vasta siinä vaiheessa, kun pankki tai Verohallinto pyytää lisäselvitystä.
Tarkentavia kysymyksiä elossaolotodistuksesta
Voiko perillinen kieltäytyä tilaamasta elossaolotodistusta?
Käytännössä ei voi. Elossaolotodistuksen toimittaminen on osa perillisen velvollisuuksia, jotta perunkirjoitus saadaan toimitettua. Jos perillinen kieltäytyy tai ei vastaa pyyntöihin, todistus voidaan tilata hänen puolestaan perunkirjoituksen hoitamista varten. Viime kädessä pesänhoitaja voi hakea pesänselvittäjämääräystä käräjäoikeudelta.
Riittääkö passin kopio?
Ei riitä. Passi on henkilöllisyystodistus, mutta se ei sisällä ajantasaista tietoa siviilisäädystä tai muista rekisterimerkinnöistä. Perukirjan liitteenä on oltava nimenomaan rekisterinpitäjän antama virkatodistus.